住めば都

Hei taas pitkästä aikaa ja hyvää joulunodotusta!

Täällä on tällä hetkellä oikein kauniin valkoista. Pääasiassa lumi kuitenkin sataa, sulaa päivällä ja sitten taas tulee uutta lunta. Tätä päivää lukuun ottamatta päivällä on kuitenkin plussaa, mutta plussallakin täällä sataa lunta. Ja se jopa saattaa jäädä maahan. Kaikki valkoiset kuvat ovat joulukuulta.

Chitose-yama 7.12.

Tänään oli Japanin parlamentin alahuoneen(衆議院) vaalit. Pääministeri Abe tosiaan hajotti alahuoneen marraskuussa, että aika nopeasti nämä uudet vaalit tulivat. Eikö Ruotsissakin päätetty uusista vaaleista, ja ne ovat maaliskuussa? Aben tarkoituksena ilmeisesti oli saada pari lisä vuotta aikaa toteuttaa Abenomicsia, tai muuten vaan olla vallassa. Japanin vaalijärjestelmä on kyllä hassu, mutta minun tiedoillani ei sitä kuitenkaan analysoimaan kannata lähteä.

Palataanpa ajassa taaksepäin marraskuuhun, koska sinne edellinen raapustukseni päättyi. Mitäs mitäs 9.11. sunnuntaina oli tosiaan tyttöjen kisat, joista muistan lähinnä bussissa nukkumisen ja sateessa seisomisen. Sen jälkeen kuitenkin kolmostytötkin jäivät eläkkeelle klubista, mistä seurasi pitkää itkunsekaista tunteilua ja kiitosta puolin ja toisin. Pakko myöntää, että tämän jälkeen tuntui, että onpas klubissa vähän ihmisiä, mutta kaikkeen tottuu ja mukavaa on ollut kuitenkin. Kylmää kylläkin…

Marraskuussa virolainen Miryu-san esitteli aivan ihanan pienen japanilaisen ravintolan aivan kampuksen lähettyvillä, jossa olen tuon käynnin jälkeen päässyt jo kaksi kertaa käymään.  Samalla viikolla kävimme kämppikseni Pato-sanin ja yläkerrassa asuvien kahden kiinalaisen kanssa (toinen heistä myös nikkensei) syömässä kaiten-sushia kotimatkalla olevassa ravintolassa. Itse asiassa kotimatkalla on aika paljon mukavia ja erilaisia ravintoloita, ja olemmekin samalla porukalla käyneet parissa muussakin ravintolassa.

12.11. oli siinä mielessä tärkeä päivä, että pääsin vihdoin ampumaan makiwaraan, eli parin metrin päässä olevaan heinäpaaliin. Jejee. Olisi kyllä kiva päästä oikeasti jo ampumaan maaliin, mutta aika taitaa tältä vuodelta loppua kesken, koska virallisia harjoituksia on jäljellä enää yksi viikko, ja sittenhän jo loma kohta alkaa ja minä otan suunnaksi etelän.

Taisi olla 5.12.

Lauantaina 15.11. oli elämäni ensimmäinen konpa eli enemmän tai vähemmän virallinen juhlama klubissa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat tehneet ruokaa ja tarjolla oli sakea. Oli peräti ihan hyvän makuista. Minua peloteltiin kaikilla mahdollisilla kauhuskenaarioilla, mutta oli todella hauskaa ja jatkot olivat myös oikein mukavat. Jatkot tarkoittivat sitä, että kun virallinen juhla kyudo-joulla kesti kaksi tuntia, niin tämän jälkeen halukkaat lähtijät jakaantuivat ryhmiin. Ykköset saivat päättää, mitä halusivat tehdä. Jakaannuimme kolmeen ryhmään, jotka vielä pariin pienempään jakaantuivat. Vaihtoehtoina oli keilaus, karaoke ja syöminen/juominen. Ja kolmoset, neloset ja maisteriopiskelijat tosiaan koko lystin (jatkot eli 二次会)maksoivat.

                             Tätä seuraavana päivänä menimme ohjaavan opettajani ja kolmen kiinalaisen vaihtarin ja näistä yhden japanilaisen tuutorin kanssa Matsushimaa ihailemaan. Valokuvia en nyt tähän postaukseen Matsushimasta saa, joten omaa postausta joudutte odottamaan.

                             Marraskuun 21.-24. päivä olin onnellisesti Tokiossa. Siellä oli lämmin! Olin jopa melkein onnistunut tekemään pois alta koulujutut ja vain jotain junalukemista jäi, sekä äikänopetunnin kokeeseen opiskelu. Aamupäivällä pänttäsin sitten japanin yläkoulunkielioppia. Eikä olisi edes niin paljon tarvinnut opiskella, koska koe oli todella helppo.  Toisaalta nyt olen saanut tutkimusprojektitunnilla käsiini sellaisia artikkeleita, että verbien a-i-u-e-o –taivutusmuotojen nimistäkin on hyötyä. Ja yleensäkin on hyödyllistä ymmärtää japanilaisten käsitystä omasta kielestään, ja kuinka heille sitä koulussa opetetaan.

                             Oli ihanaa olla host-perheen luona ja saada hyvää ruokaa ja päästä kylpyyn. Lauantaina menimme host-äidin ja isän kanssa katsomaan Keiou-yliopiston koulufestivaalia, jossa host-pikkusiskoni esiiintyi musikaalissa. Opiskelijat olivat koko homman itse tehneet, ja hyvin olivatkin.  Host-pikkusiskoni lauloi myös todella kauniisti. Oih! Jo neljä ja puolivuotta olen halunnut nähdä hänen musikaalinsa, ja vihdoin! Tämän jälkeen kävimme host-äidin ja -sän kanssa brittipubissa (host-isä pitää Briteistä) ja sen alakerrassa olevassa pienessä baarissa, jonka baarimikko oli ollut heidän häissään. Hehe.

                             Oli tosiaan myös mukava nähdä kavereita Tokiossa, ja onneksi tosiaan maanantaina oli kansallinen vapaapäivä, niin sain mukavan viikonloppuloman.

                            

Keion itäinen sisäänkäynti.

Kampuksen läheltä näkee Tokyo Tawaaaaan!

Eilen aamulla taas näytti tältä, itseasiassa lunta satoi.

                             Marraskuun lopussa tuli jo luntakin ja joulukuuta odotellessa tein jopa riisipuuroa riisinkeittimessä. Toimi oikein hyvin, vaikka aika sovelletulla reseptillä tein ja kolme tuntia keittimeni sai töitä tehdä. En tosiaan koskaan ennen ole itse riisipuuroa tehnyt, että kerta se on ensimmäinen. Myös kämppikseni mielestä puuro oli oikein hyvää.

                             Marraskuun vikana viikonloppuna klubeilin, menin tuutorini ja kiinalaisten yläkerrannaapurieni kanssa karaokeen ja näin tutkimusprojketituntini opettajan ja hänen tyttärensä kertoakseni tyttärelle Suomen koulujärjestelmästä. Yo! Hän kirjoittaa yläasteen loppuesseetä tms. Ihanan randomia ja mukavaa.

                             Ja sitten alkoi joulukuu. Ensi kertaan!

Riisipuuroa!

Tänä aamuna ei 14.12. näytti tältä!