山と私: Kevätloma jatkuu kabukin merkeissä

Kevätloman tarina jatkuu.

Kabuki-za

Palasin 25.2. Okinawalta Osakaan, onneksi Osakassakin oli ihan suhteellisen lämmintä. Sain erinomaisen yöpaikan kavereiden luona ja seuraavana päivänä jatkoin Kioton kautta (Japanin junaliput ovat käteviä, kun kesken kaiken voi lähteä ulos asema-alueelta ja sitten taas jatkaa matkaa. Huom, ei toimi lähtö- tai määränpääkaupunkien sisällä) Ogakiin. Ogaki on kyllä aina yhtä ihanainen.

Ginzan-onsen ja lumisade

Näkymää Sky Treesta!

Otin rennosti host-perheeni kanssa;kävimme mm. lähi-onsenilla, näin kaveriani ja katsoin Poirotia. Ranska-aksenttinen japani on hyvin hämmentävää ja vaikeaselkoista. Ogakin sembeit ovat ihania!

Asakusa!

Fushimi-Inari-Taisha

Olin Ogakissa kolme päivää, kunnes vanhempani (ja sukulaisia) saapui Japaniin. Tästä seurasi noin kaksi viikkoa tiukkaa turisteilua. Oli kyllä oikein hauskaa.

Sateisen Nagoyan linnan jälkeen matkasimme kotikonnuille Yamagtaan, jossa olimme yhteensä kolme yötä. Kaksi yötä kaupungissa ja yksi onsen-ryokanissa Ginzan(銀山)-onsenilla.

Narassa peura.

Yamagatan jälkeen suuntasimme Tokioon, jossa tapasimme mm. Tokion host-perheeni. Oli ihan jännittävä tulkkailla puolin ja toisin keskustelua.

Maailman vanhin puutalo ja tuolla sisällä on iso Daibutsu eli buddhan patsas, Narassa siis.

Tokiossa kävimme Sky Treessä, Asakusassa, Akihabarassa, Shibuyassa, Tokyo-Edo -museossa, Harajukussa ja katsomassa Kabukia!!! Kabuki-zan (歌舞伎座）eli Kabuki-teatterin erakennus Higashi-Ginzassa oli hieno ja Kabuki oli todella viihdyttävää. Emme ostaneet lippuja etukäteen, vaan menimme samana aamuna jonottamaan edullisia yhden näytöksen lippuja ylimmän parven takariviin. Kabukin (kuten Noo-teatterin) yksi näytelmä kostuu siis useasta näytöksestä, jotka esitetään ensin päivällä noin neljä tuntia ja sitten illalla noin neljä tuntia. Päivä-osio koostui meidän näytelmän tapauksessa kolmesta näytöksestä, joista ensimmäinen kesti 27min, toinen 1h20min ja kolmas olisi ollut 1h45min, mutta sitä emme enää katsoneet. Kolmannen parven takariviin saa siis samana päivänä ns. vain ovelta lippuja. Jos ostaa liput kahteen peräkkäiseen näytökseen, niin saa jäädä kuitenkin paikalleen istumaan. Tarjolla on 90 istumapaikkaa ja 60 seisomapaikkaa. Kannattaa olla siis riittävän aikasin jonottamassa. Ensimmäinen näytös maksoi tosiaan 1000yeniä ja toinen 1500yeniä (kolmas päivä-osion näytös olisi ollut myös 1500yeniä), eli edullisesti pääsee kabukia näkemään. Jos kuitenkin aikoo koko päivä-osion (tai koko ilta-osion) katsoa, kannattaa ehkä ostaa liput etukäteen, koska halvimmilla paikoilla tulee sama hinta (4000yeniä, kolmannella parvella hieman edenpänä ja ilman jonotusta). Toki, jos haluaa permannolle, pitää jo hieman enemmän maksaa (18 000yeniä).
Tarjolla on vuokrattavaksi selityskuulokkeita myös englanniksi, ja tekstityslaitteita. Myös japanilaiset käyttävät usein selityskuulokkeita, eli niitä ei kammoksua tarvitse. Tällä kertaa me tyydyimme kuitenkin lukemaan englannin kielisiä lyhyitä selosktuksia näytelmän tapahtumista panfletista, joka meille jaettiin. Ilman jotain ennakko tietoa olisin varmaan ollut aika pihalla, mutta kun about tiesi, mitä tulisi taahtumaan, oli näytöstä mielestäni suhteellisen helppo ja mukava seurata. kyllähän oopperaankin mennessä usein luetaan juonen kuvaus etukäteen. Ah ihana kabukin kieli! Ei se niin vaikeaa ole, mutta kyllä myös paljon meni ohi. Netissä oli myös jounenkuvaus ja muutenkin tietoa ihan hyvin kaikesta. Ilmeisesti ohjelmistossa on aina yksi näytelmä aina yhden kuukauden. Toki myitakin kabuki-teattereita on, mutta tuo Higahsi-Ginzan on suurin ja kuuluisin. Siellä on kellarissa myös oikein hieno tuliaiskauppa.

Tokiosta jatkoimme Kiotoon, jossa nousimme Fushimi-Inari-Taishan vuorelle. Vuori oli aivan mahtava! Todella kaunis ja täynnä torii-portteja! Myös näkymät olivat hienot.
Oikealle vuorelle nousulle pääsimme isäni kanssa kaverini opastuksella, kun nousimme Hiei-sanille. Sillä on kuitenkin jo päälle 800 metriä korkeutta. Reitti oli kuitenkin oikein mukava ja ylhäällä oleva temppeli upea. Näkymät olivat myös hienot. Takaisin pääsimme mukavasti Sakamotoon laskeutuvalla cable-carilla. Biwako-järvikin pilkahti esiin. Sakamotosta oli yllätyksekseni vain pari pysäkin väliä Kioton asemalle JR:llä.
Vuoret ovat ihania! (Jos se ei vielä ole selväksi tullut.)

Hiei-zanin ylhäältä

Higashi-Yaman ja Gionin alueella oli myös oikein kauniit valaistukset illalla ja Kitanotenmanguun luumunkukat olivat myös erittäin kauniita. Maaliskuun alku oli kyllä hyvä aika matkustaa, valitettavasti meille osui varmaan maaliskuun kylmimmät päivät ja Kiotossa satoi luntakin. Toisaalta Kioton lumisade on mielettömän kaunista. Koska Kioto <3! (Ja lunta ei tule kerralla viittätoista senttiä)