Akita

Hohhoh. Marraskuu olikin kiireisempi kuin kuvittelin. Blogi on jäänyt kaiken jalkoihin. Hei nyt kuitenkin.

On jo 27.11. eli aivan kohta on joulukuu! Olen jouluihminen ja pidän joulusta. Japani ei ole huono paikka olla jouluihminen, kauniita valoja on ja joulutavara ilmestyi kauppoihin heti Halloweenin loputtua. Olen myös saanut Suomesta peräti kolme joulukalenteria <3. Muuten, 24.12. Yamagatan Sanomissa ilmestyy artikkeli suomalaisesta joulusta, minua siihen artikkeliin tullaan haastattelemaan. Että tämän jälkeen kaikki yamagatalaiset ajattelevat suomalaisen joulun juuri sellaiseksi kuin minä Suomessa joulun vietän. Mikäs siinä. Ensi viikon maanantaina samaisessa sanomalehdessä ilmestyy myös lyhyt vaihto-oppilaan kolumnini. Kirjoitin kyudosta.

Ruskaa Akitassa.

Mutta palataanpa ajassa kuukausi taaksepäin ja otetaan suunnaksi Akita (秋田 )eli ’syksypelto’.  Oih ihana Akita. Akitan yliopistolla pidettiin viikonlopun kestävä tyttöjen kyudo-turnaus, ja niinpä minä mukaan lukien kahdeksan hengen voimin suuntasimme Akitaan. Matka kesti sellaisen nelisen tuntia. Perjantaina jokainen yliopisto sai tunnin aikaa harjoitella ja tutustua paikallisen yliopiston dojoon. Tämän jälkeen oli vapaata aikaa, hotelliin päästyämme, jätin kamat ja lähdin katsomaan puistoa (千秋公園), jossa oli linna. Puisto oli hotellin lähellä ja ei asemastakaan kaukana. Ja ruska. Ah, kaunis ruska! Akitassa oli hieno ruska, itse asiassa jo bussista näkyi hieno ruska. Yamagataaan ruska tuli pari viikkoa myöhemmin. Kävin myös Akitan asemalla tuliaisostoksilla. Akitan aseman ympäristö oli kyllä enemmän kaupunki, kuin Yamagata. Tavarataloja ja kauppoja oli kohtuullisesti, toisaalta Akitasta ei Sendaihin tuosta vain lähdetäkään.

Illalla kävimme yhdessä syömässä ja sitten menin hotellin ylimmässä kerroksessa olevaan isohkoon kylpyyn. Kylpy on niin ihana!

Lauantaina oli aikainen herätys ja suunta kohti Akitan yliopistoa ja kisoja. Lauantain kisat loppuivat Yamagatan osalta aikaisin, joten lähdin itsekseni kohti Japanin merta. Akitan kaupunki sijaitsee toki Japanin merellä, mutta asema ei ihan rannalla ole. Katselin google earthia ja otin junan (joka kulki ehkä puolentoista tunnin välein) rannalle. Matka kesti sellaisen 15 minuuttia ja ranta oli hieno! Hieman roskainen kyllä, mutta ihana. Mainitsinko, että Akitassa oli myös erittäin lämmin koko ajan. Rannalla oli siis mukava syödä eväitä ja kuvailla aavaa merta.

En ollut koskaan käynyt Japanin merellä, ja olin kyllä onnellinen, että pääsin merenkin näkemään. Meri on hieno ja ihana ja nostalginen.  Rantaviiva oli pitkä, mutta olin katsonut, että Shimohaman asemalta pääsee kätevästi hiekkarannalle. Pääsikin. Paikassa oli myös paljon suljettuja rakennuksia, joissa sesonkina on todennäköisesti rantakahviloita ja kauppoja. Illalla pääsin taas kylpyyn ja saunaankin. Menimme yhdessä syömään Akitan kuuluisaa kiritanpoa(きりたんぽ), joka oli todella hyvää. Kuulemma sitä saattaa saada Yamagatassakin. Kiritanpo on jollain tietyllä tavalla käsiteltyä riisiä, joka on putken malliin laitettu. Yleensä sitä nabessa eli pataruokana syödään. Söimme myös pekoniin käärittyä kiritanpoa, molemmat erinomaisen makuisia.

Tuo punainen piste on Akitan asema ja siitä etelään junalla rannalle.

Sunnuntaina klubin pojatkin tulivat kannustamaan, mikä oli oikein mukavaa. Minun työt vähenivät, kun fukseja tuli avuliaasti paikalle. Yamagatan yliopisto meni voittamaan kisat. Jee!

Tuuli.

Näin voin marraskuun 28. päivä jättää lokakuun taakseni ja siirtyä Marraskuuhun, joka 1.11. alkoi poikien kyudo-turnauksella. En nyt aio selittää yliopistokyudon turnauskäytäntöjä, ja jatkoon pääsyjä. Satoi kaatamalla ja oli kylmä. Mutta turnaus oli Sendaissa, ja niinpä kävin tekemässä hieman ostoksia turnauksen jälkeen. Nyt sänkyni on ihanan lämmin ja pehmoinen ja tuntuu hyvältä ja japanilta!

Sunnuntaina taas oli tyttöjen yhteisharjoitus tyttöjen tulevia kisoja varten (kun voitti edellisissä, niin pääsi jatkoon). Oli ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä! Sen sijaan Maanantain vuorikiipeilysuunnitelmat virolaisen Miryu-sanin kanssa kariutuivat sateeseen. Erinomaista lounasta kuitenkin saimme. Ihanat kansalliset vapaapäivät. Hyvästä ovat.

Random näkymää Akitassa

Pidän täällä tosiaan piirtopäiväkirjaa, joka kiireen takia on kyllä lähinnä täynnä tuhruista tekstiä, mutta on siellä sentään jotain kuvitustakin seassa. Ilmeisesti marraskuun ensimmäinen viikko kului vilpoisissa tunnelmissa klubissa ja opiskellessa. Sunnuntaina 9.11. oli tyttöjen kisat , mutta taidanpa niistä jatkaa ensi kirjoituksessa.

P.S. Tänään on tärkeä ja hieno päivä Suomessa! TAHDON!!!! Jeee!