Lupasin joskus kirjoittaa, että mitäs tämä "Mext" nyt sitten tarkoittaa. (MEXT=Ministy of Education, Culture, Sports, Science and Technology). Mitä on saada ns. mexti. Eli Japanin opetusministeriön stipendi. Tässä nyt sitten samalla hakuprosessista kerron.
Ensinnäkin, tämä stipendi on nyt haettavissa, tarkemmat ohjeet tästä eli Japanin suurlähetystön sivuilta. Hakuaika ilmeisesti loppuu 27.2. Tehkää parhaanne! Kyllä kannattaa!
Eli Mextin stipendiä (tätä, mikä minulla nyt on, muitakin toki on) voi hakea kaikki pääaineenaan Japanin tutkimusta opiskelevat. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen pääaineilijat, jos on valinnut japanin pääkielekseen. Niin no, kyllä varmaan itse tietää, mikä on oma pääaine.
Kuten tutustumalla hakuohjeisiin näkee, pitää hakemukseen kirjoittaa paljon kaikkea ja hankkia proffan suositusta jne. Suosittelen kaiken huolella tekemistä, itse ainakin täytin kaiken japaniksi, koska se osoittaa kielitaitoa. Ja motivaation ja kielitaidon osoittaminen on hakemuksen ja kokeen kaikista tärkein asia, luultavasti. Mahdollisia yliopistoja on sitten sellainen viitisenkymmentä, että siitä kyllä varmasti jokainen löytää itselleen mieleisen.
Kun tuon hakemuksen on huolella täyttänyt ja toimittanut kaikki mahdolliset liitteet (kävin varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni keuhkokuvassa, toisaalta pääsin myös eroon verikoekammostani)suurlähetystöön, voikin jäädä odottelemaan kutsua kielikokeeseen ja haastatteluun. En tiedä ketään, jota ei olisi kutsuttu haastatteluun/kielikokeeseen, mutta voi kai sekin olla mahdollista.
Ensiksi oli siis kielikoe, jota monet olivat mainostaneet todella vaikeana, mikä lähinnä varmaan johtui siitä, että ilmeisesti ennen on ollut vain tunti aikaa tehdä kyseistä koetta, mutta viime vuonna oli peräti kaksia tuntia aikaa. Minulla ainakin jäi aikaa paljon yli. Koe oli ikään kuin kolmiportainen, ensin alkeistason kysymyksiä, sitten keskitason ja viimeisenä edistyneen tason kysymyksiä. Ja kyllä, kokeessa pitää myös kirjoittaa. Iltapäivällä oli sitten haastattelu, toki japaniksi. Tarkoitushan on osoittaa oma kielitaito ja motivaatio lähteä Japaniin. Tätä osuutta ei kuitenkaan kannata liikaa pelätä, koska suurlähetystössä kuitenkin toivotaan ihmisten onnistuvan.
On ollut vuosia, että suomesta on päässyt vain yksi tai kaksi Mextin stipendiaattina eli nikkenseinä (nikkensei=日研生=日本語日本文化研修生) matkaan, mutta on päässyt kolmekin, ja nyt vaihdossa nikkenseinä on tosiaan peräti viisi Suomesta. Jee!
Suurähetystö tosiaan kielikokeen ja haastattelun perusteella valitsee Japanin opetusministeriölle suositeltavat opiskelijat ja laittaa heidät paremmuusjärjestykseen (Minun vuonani minulle kerrottiin, että viittä suositellaan ja minä olen suositusjärjestyksessä toisena.). Tieto tästä tulee tosiaan ihan parin päivän kuluttua kokeesta, eli pitkään ei jännittää tarvitse. Tämän jälkeen suurlähetystö lähettää kaikki paperit Japaniin ja sieltä tietoa saa sitten odottaa pitkään.
Kesäkuussa tuli suurlähetystöltä tieto, että Japanin opetusministeriö on hyväksynyt minut stipendiaatiksi, mutta vielä varoiteltiin, että mikään ei ole varmaa, ennen kuin kohdeyliopistokin hyväksyy minut.
Se tieto tulikin sitten elokuun puolessa välissä ja lähtö tästä ehkä kuukauden kuluttua.
Stipendiaattina oleminen:
Nikkenseinä on kivaa, kun saa opsikella vain japaniksi, eli ei tarvitse valita mitään pakollisia englanninkielisiä kursseja. Yamagatassa on peräti kolme nikkenseitä, jossain yliopistoissa voi nikkenseitä olla vaikka 60 (Yamagatassa vaihtareita kaikkiaan on ehkä 60). Lisäksi on pakollista tehdä tutkimusprojekti (研究プロジェクト), eli tutkia jotakin ja kirjoittaa siitä. Vähän kuin tekisi kandin japaniksi, mutta ei mitään niin vakavaa, ehkä. (Kyllä tulen varmasti kuolemaan tuohon, mutta sellaista se on.) Minulla on siis joka viikko yksi tutkimusprojekti tunti, jossa opettajan kanssa luemme kiinnostavia ja aihettani koskevia japanin kielisiä tieteellisisä artikkeleita. Minulla tunti on tosiaan kahdestaan opettajan kanssa, mikä on oikein mukavaa.
On myös tosiaan mahtavaa, että saa valita yliopsiton laajemmasta valikoimasta, kuin esimerkiksi, mikä Helsingin yliopiston kahdenvälisillä vaihdoilla on tarjottavana. Vaikka erinomaisia yliopistoja kaikki ovatkin, niin onhan tässä jotain omaa tunnelmaa olla vuorten keskellä maalla. Minusta on myös erittäin opettavaista ja mielenkiintoista olla japanilaisten kanssa aivan tavallisilla yliopistoluennoilla. Ja tämä vaihto on varmasti vuoden mittainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti